maanantai 8. syyskuuta 2014

SUPASOUL 2014

Vihdoin voi sanoa, että kesän festarit on nyt ohi (vaikkakin Englannissa on ihan kesä vielä!). Reilu Viikko sitte Joensuussa järkättiin taas jälleen Supasoul, joka on suht. tuore (since 2011) urbaaniin musiikkiin keskittyvä festivaali. Toki kokoonsa nähden vielä ihan lapsen kengis mm. Summer Uppiin verrattuna, mut mahtavaa et tollast järjestetään muualki ku vaan etelä- tai keski-Suomessa. 
Mahtavaa nähä, miten toi kehittyy vuos vuodelta, kokeillaan uutta ja on otettu moni asia huomioon. Ite oon siis käyny joka vuos, viime kesää lukuunottamatta, ja mä suosittelen. Jos ens vuoden elokuussa tekee mieli ottaa kaikki irti kesän lopusta, suunnatkaa Joensuuhun!

Tänä vuon mul oli ihan hirveesti kavereita mukana, huippuu nähä kaikkii viel kerran ennen piiiitkää taukoo. Ekaks menin hotellil moikkaamaan Jasminii, Katrii ja Sofiaa ja siit sit pyöräilin alueel Saikun kans oottelee Ellin seuruet. Junon keikka oli jo alkanu ku päästiin sisäl, mut ei sit oikee lähetty siihen mukaa, katteltii kauempaa millanen meno siel on ja siit sit pikkuhiljaa siirryttiin lähemmäs lavaa ku Ordénin Janne oli alottelemas. 

 Huomatkaa meiän tatskat. All Rähinä everything. 


Mä kävin nopsaa räpsäsemäs parit kuvat lavan edustalt ja sit tulin takas takariviin Ellin ja Saikun seuraks. Oli ihan älyttömän hyvä keikka, jengi oli alus vähän jäässä, mut kyl se meininki siit sit pikkuhiljaa loppuu kohden lämpes. Janne julkas samana päivänä uuden Tuhatta -singlensä, mut harmiksemme Redrama ei ollu viel alueel joten ei tullu feattaamaan siihen. Siitä huolimat sekin biisi otettiin vastaan erittäin hyvin ja mua vaan hymyilytti ihan hirveesti. Olin niin ylpee ja onnellinen Jannen puolesta, viimekeikat on ollu niin kovii! Mul on tunne, et nyt se haippi alkaa kasvamaan,
Käykää tsekkaamas Tuhatta sekä muut singlet, ellette oo sitä jo tehny. Tai vaikka oisitteki!
(hahaah, hirveesti mainostusta tässä postauksessa, mut hyvii asioit on kiva suositella!) 


Jannen jälkeen esiinty Solonen&Kosola ja Ruudolf, Karri Koira & Musta Barbaari. Me lähettiin siin välis syömään heseen ja haettiin myös lisää vaatetta päälle, sillä oli jo aika vilposaa. 
Parin tunnin jälkeen Redrama hyppäs lavalle ja veti, kuten aina, ihan jäätävän keikan. Hyvällä tavalla jäätävän, mahtavan, huikean, miten sitä nyt kuvailis. Tykkään siit, et Redriksel on nykyään livebändi ihan vakiokamaa, se tuo keikkaan ja musiikkiin lisää eloo. Rakastan myös sitä, et se vetää aina niitä vanhojaki biisejä, mistä usein suurin osa jengistä on vähän hämillään. Mut silti, esimerkiks I don't know what to tell you on vaan niin hyvä! 



Keikan jälkeen kävin nopsaa moikkaamas Lassee ja kysymäs, et jos se pystyis tulee jonneki moikkaamaan Katrii ja muit tytsyi, ja siin samas jutskasin sit Kometin ja Meissin kaa jotain, pitkästä aikaa. Brädil oli samana päivänä Helsingissä NRJ Workout, mist sen piti suoraan lentää Joensuuhun, kone laskeutu n. vartti ennen keikan alkuu, ja aattelin et sielt kyl kiipee väsyny mies lavalle. Mutta kuinka väärässä olikaan, keikka oli ihan yht energinen ku aina  ̶ ellei jopa energisempi.
Rakastan edelleen sitä alkurummutusta jonka Komet soittaa ennen ekaa biisii, tykkään miten paljon noista kaikista huokuu kuinka ne rakastaa työtään ja alkaa vaan väkisin hymyilyttämään.
Olin jo melkeen unohtanu kuinka rakastan keikoil valoja, kesäl ku on ollu niin valosaa ettei mikää näy kovin hyvin. Mut nyt oli jo hämärtyny niin paljon, et kaikki valonsäteet oikee pongahti esiin kaikkine väreineen. Oih. 
Oltais Ellin kans haluttu kuulla taas potpuri jota vedettiin keikoil ennen uutta levyy, mut tiedettiin sen jääneen pois keikkasetistä joten oli ihan ookoo. 
Oonks aiemmin sanonu, miten tykkään Brädin monipuolisest settilistast? 



Keikan jälkeen moikattiin viel Brädii, Komettii ja Meissii ja sain sanottuu heipat ja parit kivat jäähyväiskuvatki räpsittiin. Törmäsin viel Redramaanki, joka tokas "Sä näytät hyvinvoivalta, onnelliselta", josta tuli kiva fiilis. Mä olin onnellinen. Olen edelleen. 
Kaikki tsemppas ihan hirveest ja sain miljoonii halei varastoon, kai mä oon tämänki joskus sanonu, mutta mulla on maailman paras esikuva keikkaryhmineen. Oi, mikä onni. 

Supasoulin jälkeen törmättiin viel Ordéniin keikkaryhmineen ja saatiin vihdoin kuva, mis ollaan kaikki neljä koko ryhmän kans. Huomatkaa CaraÅken hieno lainahattu! Juteltiin hirveesti kaikest, mm. Keikkamuussista ja tulevista skaboista, voin sanoo että harmittaa ihan vietävästi etten ite voi niihin osallistuu. Kannattaa pysyy kuulolla! 



Sit viel hengailtiin hetki Sofian, Katrin ja Jasminin kans, suunniteltiin tulevaa ja palaveerattiin mm. edellisen skaban voittajaehdokkaista ja kaikesta muusta kivasta, kunnes oli tytöillä aika suunnata takas Mikkeliin.
Oli mahtava ilta, kannatti lähtee. Oon hymyilly ääneen kyseisestä päivästä asti. KIITOS!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti