torstai 3. lokakuuta 2013

Jäähalli ᴺᴿᴼ 1

Ku yhdistetään kolme erittäin viisasta päätä, speciaali spektaatteli ja jono, saadaan aikaan 24h jonotus. Me Katrin ja Jasminin (sekä parin niitten frendin) kans löydettiin ittemme perjantai-iltana, 20. syyskuuta, mistäs muualtakaan ku Helsingin jäähallin edustalta. En tiiä onks kukaan koskaan jonottanu noin kauan kotimaisen artistin keikal, mutta no, me nyt ollaan.

Aika meni yllättävän nopee, eikä ollu ees kylmä. Oltiin kuitenki varmuuden vuoks varauduttu kunnolla. Me Katrin kans viihdytettiin toisiamme mm. tanssimalla Cheek-naamareissa (se oli ihan sairasta, nauratti niiiin tajuttoman paljon) ja mm. poliisit tööttäs meille sen vuoks. Pian Jasmin kömpi makuupussiin ja me Katrin kans viel höpöteltiin jotain. Ja tilattiin pitsaa! Eikä ne tienny missä jäähalli sijaitsee, piti tonkii jostain koko osote :-D Noh, ei siinä mitään, pitsa tuli ja Katriki alko siinä jo kuorsaamaan. Mä naureskelin hetken itekseni meiän idioottimaisuudel, ihailin tähtii ja nautin ulkoilmasta. Nukahdin kans vihdoin about puoleks tunniks, kunnes heräsin siihen et Tanja ja Henna liitty meiän seuraan, se tais olla kahen-kolmen mais.

En muista miten aika siin vierähti, joskus kuitenki ennen viittä tuli ensimmäiset randomit jonottamaan. Myös joku jätkä joka oli baarista tulossa, tuli höpöttelemään ja nauramaan meille, otti ihmeissään kuvia että MITÄ IHMETTÄ, TÄÄ ON HULLUA ja tarjos kaikil kulauksen minttuviinaa lämmikkeeks, ku alko jo vähän paleltamaan.

Pikkuhiljaa kello meni eteenpäin ja porukkaa alko valumaan paikalle, ei paljoo, mut jonkun verran. Meiän kans sit viimekädes jonotti lähemmäs 20 tuttavaa. Naurettiin, juteltiin ja kulutettiin aikaa, pidettiin toisillemme paikkoi ja pyrittiin siihen, et kaikki meistä pääsee ensimmäisten joukos sisään. (Ja niin sit myös kävi.) Kello oli vihdoin viis ja se viiminen puol tuntii oli niin kidutusta -takit oli viety jo pois ja seistiin pelkässä t-paidassa, niiiin kylmä ja niin jännitys päällä, ettei tärinästä tullu millään loppua. Sisäänpääsy viivästy puolella tunnilla ja päästiin vasta kuudelta sisään. Mä en loppujenlopuks päässy edes eturiviin, mut toinen rivi oli ihan passeli myös. DJ Komet soitteli meille hyvää musaa ja fiilis alko olemaan jo aika katossa, huhhei. 

Sit se keikka vihdoin alko, lakanaan heijastettiin jostain videonpätkä, kuoropojat mustissa kaavuissa käveli lavalle ja koht Jare kiipes lavan alta vetämään Timantit on ikuisia. Muistaakseni kesken biisin lakana tippu ja sieltä paljastu DJ sekä livebändi kaikilla mausteilla. Tuli semisti Kapasiteettiyksikön comebackjäähyväiskeikka -vibat, mut se on ok. Sen jälkeen Räplaulajan vapaapäivä, oih voih. Kolmantena Täältä sinne ja mun kyynelkanavat aukes. Niin nostalgista ja niin, jotenki, en mä tiedä. Mä olin jännittäny koko puolvuotisen, et kuuleeks tuol ollenkaan vanhoi biisei ja sit vetää sellasen, jota en oo aiemmin kuullu livenä.



Liiku ft. Jonna. Oh man, itku vaan ylty, välil koitin pidätellä mut sit mun huuli vaan tärisi ja alko naurattamaan. Luojan kiitos en ollu ekassa rivissä, ne kuvat ois ollu mahtavii. Sitte Tuhlaajapoika. Me Ellin kans ootettiin Tasista ihan hirveesti (huom. TASIS, ei TS) ja ku se ei heti biisin alus astellu laval, me jo luultiin ettei se tuu ollenkaan. MUT EI, sielt se sit tuli (heh heheh heheheh tulemisvitsi) ja mä hypin innostuksest ja olin niiin onnellinen Ellin puolest. En kestä. Tasis, vi tycker om dig. Ton erittäin mahtavan yllätyksen ansiost mun silmät sai hetken aikaa levätä, mut ei kauaa. Vastatuulta ft. Sami Saari. Voi hyvä tavaton, kylmät väreet ja uus itkukierre alkakoon, ku Sun täytyy tuli heti perään. Edelleen menee kylmät väreet. 

Liekeissä sai mut niin nauramaan, koska Sillanpää. Hahahha ei juma, se versio on jotenki niin energinen, vaik muuten oon jo kyseiseen biisiin ehtiny kyllästyä :-D En tiiä, jotenki kovin hümoristinen. Jos mä oisin sä -Rähinä remix sai mut innostumaan taas sen verran paljon, et mun muistaakseni mä siinäki hypin ihan innoissani et JESJESJES. Koska siis, Jare, jos mä oisin sä, mä jättäisin ton alkuperäsen biisin pois keikkasetistä. Kulunut sekin, vähän vaihtelua. Mut reemiks, en tiiä oonks kuullu aiemmin livenä, en muista, mut ei juku. Se on vaan niin loistava, Redris, Illi ja Ela. Däni ei ollu täl kertaa mukana lomareissunsa takii, mut toimi toi silti! Kaikki hyvin oli ihanan lepposa ja kiva kuulla, vaik sitäki on aina välil tänäkin vuonna keikoil vedetty. Sit tuli perus Mitä tänne jää, Jippikayjei ja Anna mä meen. Jonne Aaron on kyl upee, aina. Vois useemminki olla noilla mukana. Heh hehh ehhe. 

Selvisin jopa kuuden biisin ajan ilman kyyneltäkään, kunnes Apocalyptican Eicca selloineen tuli laval. Syypää sun hymyyn. Toiki on jo useemman kerran kuultu biisi, mutta se sovitus. Se oli jotain niin järjettömän kaunista, etten pysty käsittämään. Meni tunteisiin, koko biisin ajan ihan tajuttomat väristykset ja huhhuh. Tollasta ku sais useemmin näitten herrojen keikoilla. Pidin suuresti ja voisin ylistää ton version taivaisiin kyllästymättä itse ollenkaan. Kyyneleet. Mä olin niin tajuttoman onnellinen Jaren puolesta, kiitollinen kaikesta ja toi biisi sopi niin täydellisesti just tohon kohtaan. Sami Saaren ääni on jumalallinen, samaten sen koko olemus. Jotenki niin harkittu, mutta silti rento.


Brädiki sai vetää oman biisin, Lämpöö, enkä mä vieläkään kyenny lopettamaan kyynelehtimistä. Mä olin onnellinen myös Kapan puolesta, täys jäähalli ja sen biisi raikuu kaikkien suusta, ai että! Redramaki tuli taas, niit ei turhan usein nää samalla lavalla. Mä melkein jo pystyin hengittämään, kunnes Elastinen hyppelehti lavalle ja Profeetat alko soimaan. Toi oli biisi, jota me vähän ennen ovien aukeemista toivottiin ja jonka ei alunperin pitäny kuulua settilistaan, mutta sieltä se tuli. Mä olin jotenki niin onnelinen, et tuntu etten nää mitään, se kyynelvirta vaan tuli ja tuli ja mä tärisin ihan hulluna. Ja nyt tunnen itseni erittäin oudoksi koska WTF. "joo mä tykkään täst biisist niin paljon et mä tärisen", ok. Mut siis joo, oi että. Olin kovin iloinen ja innoissani. Osasin jopa sanat ulkoo, sen mitä niit pystyin siin tilas huutelee. Fiiliksissä, Tinakenkätyttö, Levoton tuhkimo. Hymyilytti. Varsinki toi Levoton tuhkimo toimii vaan niin hyvin livenä. Dingo, olet kewl.

Yhtäkkii kuulu jotain moottoriääni ja kelasin et mikäs hitsin biisi tää on, mut eheei, Jare vaan ajo Audil lavalle, koska no, tietysti Avaimet mun kiesiin pitää alottaa päheesti. Totaki on tullu aina välil kuultuu, mut ei haittaa ollenkaan, on yks nostalgisimmist biiseistä myös. Jäljellä vielä kolme biisiä. Jossun aikana me Ellin kans lähettiin taaemmas, mulle tuli niin heikko olo, oli kuuma, väsy ja meinas taju lähtee, tuntu hirvee tärinä ja en vaan kyenny olemaan siel enää. Mentiin istuu jäähallin portail, eli nähtiin kuitenki keikkaa viel. Kuka muu muka ei oikeen sytyttäny mua aluks, mut se toimi livenä niin hyvin, et nyt kyl tykkään. Naurattaa vaan ne lopussa olevat Anssi Kelan Puistossa -biisin melodiat, haha. Sit Sokka irti ja me lähettiin käymään vessassa, et ehitään pois ruuhkan alta. Vika biisi oli Timantit on ikuisia, ja kyllä, se oli myös ensimmäinen. Ton biisin aikana tuli ihan mahtavat tehosteet, koko biisin ajan sateli jotain tositositosi pienii hileitä ja sit kertsissä tai jossain loppupuolel sato niit isompii hopeisii palasii. Näytti ihan sairaan upeelta.

Keikan jälkeen oli jotenki tosi raukee olo, tuntu siltä ku jotain tosi upeeta ois just tapahtunu. Ja no, olihan toi nyt historiallinen asia suomalaises hiphopkulttuuris ja muutenki, se kaikki, se kokonaisuus. Kaikki oli niin hyvin järjestetty, tarkkaan mietitty mut silti sujuvaa ja. En tiedä. Jokasen ois pitäny kokee se ite, mä todellaki toivon että ne videokamerat kuvas siellä sen takia, että siitä tulee DVD. Pääsis sit jokaikinen näkemään laadukkaalla videolla, milt se kaikki näytti. 

Kiitos.



PS. ilmeisesti Helsingin Sanomat oli tuolla tehny haastattelun, ja haastattelulla saanu aikaan huhun siitä, että TS ja Brädi lopettais Cheekin tuplaamisen. Mikäli joltaki on jääny kuulematta, huhu on pelkkä huhu, eikä pidä paikkaansa. 

10 kommenttia:

  1. En oo koskaa lukenu näi ihanaa postausta! <3

    VastaaPoista
  2. Oon lueskellu näitä juttuja,on oikeesti tosi kiva lukee teijän keikkakokemuksia :) ite en niin kovin useasti keikoille pääse :( ehkä olen jo vähän "yli-ikäinen" :) mutta en anna sen häiritä. Jäähallit oli kyllä mahtava kokemus ja tämä kooste myös loistava.. Sen vain halusin sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! :)
      Ja mä ainenki toivon ettei keikkailuun voi koskaan olla yli-ikäinen koska en itsekään ole enää teini. :b

      Poista
    2. Kiitokset vielä multaki! Kiva että tykkäät.
      Hööö, en usko että oot mitenkään yli-ikänen, niin kauan ku jostain nauttii ja sitä tekee omasta ilosta, on ihan sopivan ikänen mihin tahansa :-)

      Poista
  3. Tykkään täst teiän blogist ihan super paljon, kun itekkii on alkanu diggailee jarest paljonki:) Noi molemmat jäähallit oli vaan niin siistei kokemuksii, jotka muistaa vielä kauan! Ja hahah pakko sanoo vielä loppuun että Anna Abreun fanina myös, ollaan jonotettu kerran 30h hänen keikalleen :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mukava kuulla että tykkäät :) Jäähallit oli kyl upeet!! Heh, jonottaminen varsinki kesäsin on hyvällä porukalla ihan mukavaa :)

      Poista
  4. Oon SUUURI Jaren fani, ja harmittaa kun en päässyt jäähalliin:( toisaalta tän postauksen ansiosta sain elää tunnelmassa mukana, ja pystyin kuvittelemaan tän kaiken:,) mäkin toivon kyllä sitä dvd:tä:)!<3

    Mahtava blogi, ja kiva idea tällänen 'erilainen' tyyli:D c:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :-)
      Näitä kyllä tulee vielä, ei välttämättä jäähalleja, mut jotain ihan yhtää siistii varmasti. Toivottavasti sit niihin pääset mukaan! Kiva et ees jotenki pääsit tunnelmaan messiin, heh, tarkottaa et jotain oon kirjottanu oikein! :D

      Poista