tiistai 18. kesäkuuta 2013

Timantit on ikuisia

Sain Jasminilta synttärilahjaksi lipun Jyväskylän Sataman yö -tapahtumaan. Lähettiin torstaina sitten mun töitten jälkeen ajelemaan sinne päin. Liityttiin Ellin ja Pinjan seuraan jotka oli pari tuntii ollu jo jonottamassa. Siellä oli joillain joku ihme haloo menossa siitä kuinka meidän täytyy kävellä parijonossa sinne lavan eteen eikä kukaan saa juosta tai ohitella. Niillä likoilla oli myös joku ihan oma nimilista setti sekoilu siellä. Tuli vähän sellanen olo ettei oo tytöt monesti keikoilla käyneet. Järkkärit ei siis ottanu kantaa tähän asiaan että se oli ihan niiden joku oma juttu. Välillä tunnettiin olomme niin vanhoiksi siinä porukassa mutta joo.


Portit viimein aukes eikä kukaan enää muistanu mitään jono systeemiä. Me mentiin Jasminin kanssa anniskelu-alueen puolelle jossa ei onneks ollu minkään näköstä ruuhkaa, Elli ja Pinjaki pääs kyl eteen siel toisella puolella. Noh sit ne järkkärit alko siin kohta heti säätää ja siirtelee niitä turva-aitoja kun siellä junnupuolella oli kuulema liikaa painetta ym. Loppujen lopuks se anniskelu-alue osuus hävis lavan eestä oikeestaan kokonaan mut me ei sit suostuttu liikkumaan siitä eestä ja oltiin sit siellä muitten seassa.

Siellä oli muuten tosi mukavia järkkäreitä, oli hauska jutustella niitten kans siinä ennen keikkaa. Huumorimiehiä olivat, haha.


Vihdoin sit Isac Elliot alotti keikan ja se oli ihan ookoo. Ei nyt mitää jeee jee matskuu mut menihän se aika siinä ihan mukavasti. Tietty ois ollu viel enemmä jees jos ois osannu muitaki biisejä laulaa mukana ku New way home. Keikka meni kuitenki aika nopeesti ja tuntu uppoovan yleisöön kun kiljuivat innoissaan.

Tätä seurasi pieni odottelu jonka jälkeen Antti Tuisku tuli lavalle valkeassa kaavussaan ja ilmeeni oli varmaan kaunis wtf :D Mut siis biisit oli kivoja ja tykkäsin noin niiku siitä musiikista mutta jotenkin en vaan voinut kattoa sitä Antin esiintymistä hajoamatta. Enkä ollu ainut, Elli varsinki hajoili aika huolella siinä vieressä. Ei tanssimisessa itessää mitään vikaa oo tietenkää. Mut oikeesti menihän ne lantioliikkeet ja ketkutukset vähän kyl yli.


Vihdoin sit se syy miks tonne ylipäätään lähettiin. Cheekin keikka. Tällä kertaa mukana oli Mikael Gabriel. Oli kyl siistiä, huh. En vaan vieläkään oo oikein lämmenny ajatukselle että Jos mä oisin sä on setin eka biisi. Jotenki se Ne tekee on toiminu avauksena paremmin, mut toki on hyvä ett välillä uudistavat settiä. Kaikin puolin kuitenki jees keikka. Jengi oli kiitettävästi messissä ja oli hauskaa. Pojillakin tuntu olevan hauskaa ja hyvä meininki lavalla.


Keikan jälkeen hengailtiin hetki siinä teltassa vielä kun ulkona sato vettä. Loppujen lopuks juostiin sit autolle ja mentiin moikkaa poikii hotellille. Oli kyl pitkästä pitkästä aikaa hulvattoman hauska tapaaminen. Nauroin viel paluu matkalla autossakin. Ihania ihmisiä! Tän takii näitä kierretään. #TeamCheek #Wethebest

2 kommenttia:

  1. Lantioliikkeiset miehet, ah. AT erityisesti, iihhhana

    VastaaPoista
  2. mä oisin niin halunnu tonne keikalle mut olin reissussa:( kiva postaus! (:

    jezzinkosmetiikkaa.blogspot.fi

    VastaaPoista