maanantai 20. toukokuuta 2013

Sun pitää tuntee tää ja liikuttuu

Reilu viikko sit julkastiin MG:n uus, sen uran paras levy Mun maailma ja perjantaina oli sit julkkarit! Tota oltiin ehitty fiilistellä jo monen kans ja odotukset oli korkeel.

Oltiin sovittu Riinan ja Lauran kans, et nähtäis kahen mais jossain, mut sit mul tapahtu jotain ihan ufoo ja heräsin keskelt lattiaa viiden jälkeen (eikä mitään käsityst koska tai miten olin siihen nukahtanu). Ehin sopivasti kuuden junaan ja olin vähän ennen seittemää Circuksen ees. Onneks! Sit heti pian päästiinki jo sisään, suoraan eturiviin, tiätty. Jesh.

Lämppärinä oli ihan loistava, täl hetkel kovas radiosoitos ja kansan tietoisuudes oleva Sini Sabotage. Olin ihan yhtä haipis tost ku Miksun keikast, enkä joutunu pettymään, Sini veti muutaman biisin tulevalt levylt ja voi luoja! Oli niin kovaa kamaa että. Ekan biisin kertsin oppi nopee ja sitä saiki sit hoilaa mukana melkeen heti, voi, tahdon levyn heti. Sini on oikeesti taitava. Vast sit vikana ku tuli Levikset repee, tuntu jengi ihan kunnol lämpeevän, harmi et vast siin vaihees. Mut se oli kyl hieno ja energinen veto, I want more.



Taste soitteli meil hetken aikaa musiikkii ja sit odotus jo palkittiinki! Vihdoin. Vieres Riina oli jo ihan herkäs mielentilas, ku Dejá vu alko soimaan Miksun, Greedyn ja Brandon astelles lavalle. Raahh, oli ihan erittäin hyvä fiilis, kädet tärisi ja tunsin itteni hetkelliseks niin fanitytöks, että huhhuh! Uuden levyn biisei tuli tosi kivasti, tais vaan kaks jäädä vetämättä, sekä tietenki myös vanhoi pari biisii. Ehkä omiks livesuosikeiks nousi Elämästä irti, ihan vaan sen takii, et Miksu osas hyvin kertoo, mistä toi oli saanu alkunsa ja miks se oli tehty. Kipua, jonka aikana moni itkee tirautti ja itelläki tuli kyyneleet silmiin. Toi on kyl kaunis kappale. Sekä tietty Ykspuolista rakkautta. Hahhaha, se on vaan niin nerokkaan hümöristinen. Ja menevä! Sopi sinne herkkien biisien perään ku nappi paitaan.


Mä arvostan suuresti, että Mikael puhu tuolla suhteellisen avoimesti elämästään ja kokemistaan ongelmista, kerto mistä biisit oli saanu alkunsa ja oli aidosti nöyrän ja kiitollisen kuulonen kaikille. Harmi, ettei joitain tuntunu kiinnostavan ollenkaan, must pitäis artistia ees sen verran arvostaa, et antaa sen puhuu noi asiat loppuun ilman "paita pois!" -huuteluja sinne väliin. Mutta noh, kukin tavallaan. 

Tunnelma oli jollain tapaa tosi intensiivinen ja rento. Se valaistus vaikutti paljon, siellä oli siis aina välispiikkien aikana hirveen pimeetä ja biisien aikana sit tietty joitain kirkkait valoi, oli hienoo miten noit elementtei on osattu käyttää tahallaan tai tahattomasti hyväks. Tuol ainaki eturivist koettuna kaikki osas käyttäytyy erittäin hyvin, eikä sellast tönimist ja huonoo fiilist aiheuttavaa toimintaa ollu, niinku sallituil keikoil tosi usein on. 


Mä melkein siis yllätyin, miten ne oli osannu rakentaa kaikesta tosi yhtenäistä, toimi! Ois kyl ottanu päähän jos oisin missannu. Hahah, ainii! Tein Brandolle kortin koska sen upeet biisit ja sainki sit kesken keikan halin, aww! Keikan jälkeen käytiin nopee kiittämäs Miksuu upeest illasta ja levystä, vaihdettiin pari sanaa Jussin kaa ja sanottiin heipat kaikil. Me suunnattiin tosta viel Brädi liveen Jasminin kans.


#meijänäijii

On muuten sit vanhoi noi keikkakuvat ja Sinin kuva kännykkäkuva. Taas mulle sanottiin, ettei järkkärillä saa kuvaa, mut silti niit siel ihmisil oli. Ok. 

1 kommentti:

  1. Kiva ku teit täst postauksen! Olin itekki siel ja näin teijät (: Ne "paita pois" huutelut oli kyl vähä törkeit keske Miklun jutun.

    VastaaPoista