perjantai 9. marraskuuta 2012

Summer Up Cruise 4-5.11.2012

Kaikki tietää Suomen tän hetken suurimman hiphop-festivaalin, right? Jos on sattunu menemään ohi korvien, järjestää Summer upin tuotantoyhtiö kaks risteilyä vuodessa. Keväällä festarien etkot ja syksyllä jatkot. Viikko sitte oli ensimmäinen laatuaan, eikä harmita ollenkaa et pääsin messiin. Päinvastoin. 

Junamatka Helsingistä Turkuun oli tuskaa, sydän hakkas tuhatta ja sataa, välil jätti pari lyöntii välist ja tuntu ettei saa happee. Jokaikinen asia nauratti ja must tuntuu et meiän aateltii olevan humalassa sen takii. Mummot katteli paheksuvasti, pyydän anteeksi jos iloisuutemme häiritsi. Kelasin et siel terminaalis ois hirvee ruuhka ja asiat hoituis hitaasti, mut ei, mentiin tiskille ja haettiin hyttiavaimet ym muut tarvittavat. Sit alkoki oottelu. Mua jännitti ihan sairaasti se, et me oltiin menos LAIVAAN (huom!!! Keskellä merta kelluvaan metallihöskään?). Oon kerran aiemmin ollu risteilyl, vuonna 2001 tai 2002 ja sillon siel sit sytty tulipalo. Mut jehee, astuin paattiin silti ja saatteki nyt lukee jotain 24 tunnin tapahtumista. 

Deluxe-hytissä meit ootti shampanja, kiskastiin se naamaan (yäk oli pahaa), vaihettiin vaatteet ja suunnattiin VIP-tilaisuuteen, jossa sai ilmast juotavaa. Siel me sit hengailtiin Spin FM:n maanantai-iltapäivissä juontaneen Tinnin kans. (Onki muuten erityisen ihana mimmi♥) Moikattiin nopee Janne Ordénia ja juteltii niitä näitä. Mun on pakko täs vaihees sanoo, etten oo ennen täysikäsyyttä, enkä oikeestaa sen jälkeenkään pahemmin nautiskellu alkoholia, joten mul oli jo yhen ilmaislonkeron jälkeen hihitysfiilis ja pääs pyöri. 

Käytiin nopeesti hytis askartelemas Tinnille tulevien synttärien kunniaks kirje ja olin niin ylpee meiän tuotoksesta. Taittelin tollases fiilikses sydänorigamin ja vaik siit tais tulla vähän vino niin ei se mitään! Tinni tykkäs hirveesti ja sit juostiinki jo lavan eteen ootteleen Cruisen (ei se Tom) ekaa keikkaa Veljenpoikien muodos. Olin ihan fiiliksis, teki mieli pomppii kokoajan ja taisinki mielihaluni ihan kiitettävästi toteuttaa. Yhteen biisiin kuvattiin musiikkivideo, jota ootan kauhul. Ja vähän innoissaniki. Veljenpojat saa aina yleisön -tai sit se on vaan mä?- messiin, en oo sattunu yhelläkään laimeel keikal käymään. 

Meissi/Veljenpojat, Toukokuu 2012

Sit jäätiin jo ootteleen tunnin pääst alkavaa Cheekin keikkaa, meil oli DJ Luomal pieni yllätys ja, no.. eturivi on paras rivi. Heittämäl paras Cheek-keikka millä oon ollu, siitä huolimat et ihmisit oli vaikeuksii olla tökkimät, tönimät ja runnimat. En pystyny liikkumaan oikeestaan ollenkaan. Tuntu et koht tulee lämpöhalvaus tai vähintään pyörryn. Mut yleisö oli jokases biisis täysin messis, se meno oli älytön.
Mul tulee aina jotenki tosi ylpee ja ihana olo ku Brädi vetää Lämpöö ja yleisö osaa sanat niin, et Redrama näyttää hämmästyneelt ilosel taval.
Mikael Gabriel kävi laval, joten saatiin taas kuulla Ohituskaistalla livenä. Jonkun biisin aikana vedettiin Katrin kans esiin Luomanaamat ja nauratettiin niin laval ku lavan vieres olevii artistei. "Oli hämmentävää laulaa 'Syypää sun hymyyn' ja kattoo omaa naamaa", kommentoi Luoma.

Sit oliki siltä päivää keikat ohi meiän osalta. Petri Nygårdia mitenkään arvostelematta, jätin sen mielelläni välistä. Kierreltiin vähän käytävil ettien Luomaa, et saatais sil meiän synttärilahja haltuun, mut päädyttiin ostamaan ruokaa ettei voimat lopu kesken kaiken. Syötiin hytissä, koska siel sai olla rauhas ja Katri päätti kattoo käytävälle jostain syystä. Kukas muukaan siel tassutteli ku Nuomaluoma. Lahja pääs siis oikeisiin käsiin, yay! 

Täs vaihees mä en oo enää ollenkaa varma ajankulusta, mut fiilisteltiin Suomihiphop-alueel hyvii biisei ja törmäiltiin ihaniin ihmisiin. Yritin oppii MG:n opastamana sen ja Uniikin keikoilt tutut tanssiaskeleet, mut ei siit kyl mitään tullu. Moikattiin täs välis varmaan  aikalail kaikkii vähänki meil tuttui artistei ketä tuol oli messis. Mul riitti energiaa ja oisin voinu hyppii läpi yön, jeehs. 

Mista S (kai? Tai sit joku muu DJ mut veikkaan vahvasti Mistaa, en muista.) soitti pari tuntii yliaikaa neljään asti, siel oli älytön meno, mut sit sen piti kuulemma lopettaa, vaik varmasti olis jatkanu viel pidempäänki. Porukka alko vaappumaan pehkuihin. Mä en muista mitä me tehtiin kaks tuntii, mut joskus abouttiarallaa kuuden mais oli viel vähän porukkaa tanssimas ja muuten vaa hengaamas. Sen muistan, et jossain vaihees iki-ihana DJ Komet tuli istuun meiän kaa, harmitteli sitä et se on jääny ihan yksin ku kaikki muut on menny nukkumaan, eikä kukaa oo vastannu sen puheluihin pariin tuntiin. "Aww", raasu. Sit se lähti nukkumaan jaksaakseen herätä aamul soittelemaan allasbileisiin. Oli jotenki hauska tilanne. 

Pikkuhiljaa meki sit vetäydyttiin parin tunnin torkuille muutaman kivan pikkumutkan kaut. Herättiin ennen yhtätoista, olin ihan jääs ja oli tosi absurdi olo. En vielkää siin vaihees uskonu, et oon oikeesti laival. Ja vielä elos! Hetken pääst kuulu hauska kuulutus, "DJ Komet, DJ Komet, ottaisitko yhteyttä allasosastolle", hahahhaa! Naureskeltiin tolle ja lähettiin aamupalal. Siin me sit vaan taas pyöriskeltiin, käytiin tsiigaa moniko oli heränny Jukka Pojan keikalle ja kuunneltiin pari biisii vähän syrjäst. Se ei jotenki täl kertaa napannu ja lähettiin käymään Tax Freessä. 

Tän jälkeen on taas pieni katko muistissa, ei siks et oisin juonu niin paljon, vaan siel hävis ajankulu kokonaan. Tai sit siel ei vaan tapahtunu aamul mitään jännää ku kaikki koomaili. Sen muistan, et käytiin pitämäs Kometil seuraa, ku se soitti vähän syrjäsemmäs ihan yksin tylsistyneen näkösenä, eikä siel oikee ollu ketää kuuntelemas hyvää musiikkii -saati tanssimas. Siinä se aika sitte riensiki kivasti ja pian pitiki jo tallustaa lavalle päin ootteleen Redramaa

Mä en oo oikeen koskaan nähny tai kuullu, et jengi digais siit samal taval ku suomenkielisest hiphopista, mikä on niin sääli. Tuol kuitenki oli ihan älytön meno, vaik tyypit oli dogannu koko yön ja kello oli kuitenki suht vähän nukkumaanmenoon nähen, 15.30. Mahtava keikkayleisö, kiitos. 
Mä ite tykästyin Redraman musiikkiin joskus yläasteella, oisko ollu 2008-2009. Siit lähtien mä lämpeen aina vaan enemmän -jos mahollista. Vanhoi biisei on aina upee kuulla livenä, mut herranjestas ku se veti sillon vielä julkasemattoman, nyt perjantaina tulleen Dumb! -singlensä. Ne kylmät väreet loistavaan kappaleen ja taidokkuuden takii oli tajuttomat. Jos joskus oon sanonu et rakastan musiikkii, nii toi oli se fiilis kertaa kuus. Voi juku. Ja  taas tuli pompittuu hieman.


Keikan jälkee kello lähestyki jo viittä, eli oli enää pari tuntii Turkuun. Kierreltiin viel pitkin Silja Linee ja törmäiltiin taas kaikkiin kivoihin. Oon varmaan kauhee, mut en voinu olla nauramat ihmisten oloille. Yks tärisi, toinen ei muista mitään ja kolmas lähtee nukkumaan. En oo ite noit tuntemuksii läpikäyny koskaan, joten mun on hyvä nauraa. Hahaa, raukat. 

Pian löydettiinki ittemme Cheekin (melkein)kainalosta. Oli kiva pitkäst aikaa jutella noinki kauan ja monipuolisesti kaikesta. Jäi hyvä fiilis ja tuli arvostettu olo. 
Jos Jare tän blogin linkki sul joskus jotain kautta kulkeutuu ja luet just tätä kohtaa, nii en oo varma tajusiks mun kiitokset oikein. Halusin kiittää sua kaikesta, mitä oon sun ansiost kokenu. Ja siitä, miten oon saanu seurata sun uraa näin pitkään. Siitä, että oot olemassa, vaikkei me tuntemalla tunneta. Mul ois niin paljon ajatuksii ja kiitoksenaiheita, mut en osaa pukee niit sanoiks. Mua alkaa itkettämään aina ku ajattalen sitä kaikkee, nää sanat oikeesti tarkottaa sitä, mitä kuuluuki; kiitos. Paljon. 

Pian sit tuli kuulutus, et laiva saapuu satamaan ja meiät ajettiin tyhjentämään hytit. Siin matkal törmättiin Asteen tuplaajana tunnettuun AJ:hin. Kaikki sympatiat sen hetkeks menetettyy ääntä kohtaan. Se kuulosti ihan silt ku rekka ois ajanu yli. Vähänniinku muumien piisamirotta. 

Haettiin kamat, sanottiin heipat viel Luomal ja Jarel, juteltiin Redraman kans pikasesti, kiitettiin keikast ja suunnattiin seiskatasolle, mistä pääsi sit ulos laivasta. Moikattiin Janne "Faija Waltteri" Ordénia, joka oli koko reissun viettäny hytissään. Mahto olla hauskaa! Ei vaa, siihen on aina kiva törmää. Toivotettiin Meissil tsemppii jälkiduuneis ja pian oltiinki jo junas kohti kotia. Reissu ohi, homma selvä. 

Oli ihan ookoo. Kevään kierrokselle liput hommattu ja luoja, tietäisittepä miten onnellinen oon ja kuinka mä tykkään ihmisistä. Kiitokset kaikille kanssamatkustajille asiallisesta käytöksestä, järjestäjät hienosta reissusta ja kaikki tutut haleista (ja pusuista), sekä isoin kiitos Katrille, jonka ansiosta mä pääsin kokemaan tän kaiken. 

2 kommenttia:

  1. Awww, Kiitos itsellesi! :) Oli ihan mahtava reissu. Meinaa itkettää koska huippuja muistoja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alle kuukauden pääst uus reissu. Mä voin vaan kuvitella mitä siitä tulee :D Ihanaa, et nähään jo neljän päivän pääst!

      Poista